Eturauhasvaivat – milloin tutkimuksiin?

Eturauhasen sairaudet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: eturauhastulehdukseen, eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun ja eturauhassyöpään. Eturauhastulehdus voi olla nopeasti alkava ja ohimenevä tai pitkäaikainen. Suurin osa eturauhastulehduksista hoituu tulehduskipulääkkein ja virtsausta helpottavin lääkkein ja jos tulehduksen taustalla on bakteeri, voidaan sitä hoitaa antibiootein. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on luonnollinen osa miehen ikääntymistä. Eturauhasen hyvälaatuista liikakasvua alkaa ilmetä lähes kaikilla miehillä noin 40 ikävuoden jälkeen, mutta kasvuvauhti on yksilöllinen. Noin puolella 50-vuotiaista miehistä on eturauhasen liikakasvua ja yli 60-vuotiailla osuus on jo 80 prosenttia. Kaikilla ei kuitenkaan ole liikakasvun aiheuttamia virtsausoireita. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Sen varhaisvaihe on usein vähäoireinen tai jopa oireeton kun taas joskus oireet voivat muistuttaa eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireita.

Eturauhastulehdus

Eturauhastulehdus eli prostatiitti on suurimmassa osassa tapauksista ei-bakteeriperäinen eturauhasen tulehdus- ja ärsytystila, joka voi aiheutua esim. kylmettymisestä tai muusta lantion alueen ärsytyksestä. Eturauhastulehdus ilmenee esimerkiksi epämääräisenä särkynä lantionpohjassa, kiveksissä ja alavatsalla tai virtsankirvelynä. Joskus aiheuttajana voi olla myös bakteeri ja silloin sairautta hoidetaan antibiooteilla ja särkylääkkeillä. Ei-bakteeriperäistä eturauhasen- ja lantionpohjan kiputilaa hoidetaan yleensä virtsausta helpottavilla alfasalpaaja-lääkkeillä ja tulehduskipulääkkeillä. Lantionpohjan kiputila voi myös pitkittyä ja kroonistua. Sen vuoksi tulehduksen hyvä hoito ja uusimisten ennaltaehkäisy, mm. itsensä lämpimänä pitäminen on tärkeää.

Liikakasvun oireet – hyvänlaatuista vai pahanlaatuista?

Suurentuneen eturauhasen oireita ovat tihentynyt virtsaamisen tarve, virtsaamisen aloituksen vaikeus, virtsasuihkun heikentyminen, virtsan tiputtelu ja ponnistelun tarve virtsatessa.

Joskus virtsausoireiden taustalla voi olla myös pahalaatuinen syy. Eturauhassyöpä ei paikallisessa vaiheessa (eli ei ole levinnyt muihin kudoksiin) aiheuta yleensä oireita. Eturauhasen liikakasvun aiheuttamia virtsausoireita voi esiintyä myös eturauhassyövän yhteydessä ja joskus eturauhassyöpä voi löytyä sattumalta virtsausoireiden selvittelyn yhteydessä.

Miten eturauhasen liikakasvua tutkitaan ja hoidetaan?

Urologi tutkii eturauhasen liikakasvun tunnustelemalla peräsuolen kautta. Tunnustelemalla saadaan käsitys eturauhasen koosta, muodosta, arkuudesta ja mahdollisista kyhmyistä. Tutkimuksen yhteydessä tehdään usein myös ultraäänitutkimus, jonka avulla saadaan tarkempi käsitys eturauhasen koosta ja rakenteesta.

Eturauhastutkimuksiin kuuluvat yleensä myös laboratoriokokeet. Virtsanäytteen lisäksi otetaan verinäytteestä munuaisten toimintakoe sekä PSA eli prostata spesifisen antigeenitason määritys.

Eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua hoidetaan ensisijaisesti lääkkein. Jos lääkkeistä ei ole apua, voidaan suurentunutta eturauhasta pienentää kirurgisesti perinteisellä höyläysleikkauksella tai päiväkirurgisella lasertoimenpiteellä.

Miten eturauhassyöpä todetaan ja hoidetaan?

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Vuodessa suomalaismiehillä todetaan lähes 5000 uutta eturauhasen syöpää. Epäily eturau­has­syö­västä herää usein rutii­nin­omaisten labora­to­rio­ko­keiden yhtey­dessä koholla olevan PSA-arvon takia. Eturauhassyövän varhaisvaihe on usein vähäoireinen tai jopa oireeton ja joskus oireet voivat muistuttaa eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireita.

Riittävän ajoissa havaittu syöpä on yleensä täysin hoidettavissa.

Jos lääkärillä on tunnustelun ja laboratoriokokeiden perusteella syytä epäillä syöpää, tehdään usein eturauhasen MRI-kuvaus ja otetaan tarvittaessa koepalat. Koepalojen ottoa varten eturauhanen puudutetaan, joten toimenpide on melko kivuton. Hyksissä on käytössä MRI-TRUS fuusio­ku­vaus­lait­teisto, jolla koepalat voidaan ottaa tarkasti ja kohden­ne­tusti MRI-kuvassa näkyvästä epäilyt­tä­västä alueesta.

Eturauhassyöpäpotilaan taudin kulku ja ennuste riippuvat siitä, kuinka pahanlaatuinen syöpä on ja miten laajalle se on levinnyt. Paikallisen, ei levinneen ja solukuvaltaan ei-aggressiivisen eturauhassyövän hoidoksi voi riittää pelkkä aktiivinen seuranta. Muina hoitovaihtoehtoina paikallisessa eturauhassyövässä ovat eturauhasen poistoleikkaus sekä sädehoito, joka voidaan antaa tavanomaisena ulkoisena sädehoitona tai kudoksen sisäisenä brakyhoitona (tykösädehoitona). Jos eturauhasyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä, sairautta hoidetaan hormoni- ja solusalpaajalääkkein ja/tai tietyissä tapauksissa solunsalpaajalääkkein.

Milloin tutkimuksiin – viiden kohdan muistilista

1.Virtsaamisvaivat: kun virtsaamisvaivat häiritsevät päivittäistä elämää tai nukkumista.

2.Veri, kipu tai toimintahäiriöt: verivirtsaisuus, verinen siemenneste, huono erektio ja selittämättömät selkä- tai lantiokivut.

3.Riittävän aikainen hoidon aloitus: eturauhasen liikakasvun leikkaushoidon voi todennäköisesti välttää riittävän aikaisella lääkehoidon aloituksella.

4.Eturauhassyövän periytyvä alttius: 10-20% eturauhassyövistä liittyy perittyyn syöpäalttiuteen, joten jos sairautta on lähisuvussa  kahdella tai useammalla miehellä, on syytä hakeutua tutkimuksiin ja käydä niissä oma-aloitteisesti määräajoin.

5.Mielenrauha: jos epäily syövästä tai virtsaamisvaivat vaivaavat mieltä.

Tutkimuksiin tai hoitoon – miten toimin?

Jos haluat selvittää oireittesi syyn ja sopivan hoidon, hakeudu eturauhasvaivojen tutkimuksiin ja hoitoon erikoistuneen urologin vastaa­no­tolle ottamalla yhteyttä asiakas­pal­veluumme puh. 010 328 1900 (ma-pe 9-15) tai jättä­mällä meille ajanvaraus- tai yhteydenottopyynnön verkko­si­vujen kautta.

Tietoa urologian erikoisalaan kuuluvista hoito­pal­ve­luis­tamme saat tästä.