Syömishäiriöt

Viisi oiretta, jotka voivat viitata syömishäiriöön.
Hoitoon kannattaa hakeutua ajoissa.

Syöminen voi häiriintyä eri syistä. Syömisestä tai syömättömyydestä saattaa tulla keino helpottaa omaa oloa erilaisissa tilanteissa kuten vaikeissa tunteissa, arjen ongelmissa, ihmissuhteiden ristiriidoissa, yksinäisyydessä tai tylsyydessä. Syömishäiriöön voi sairastua vaivihkaa, tahattomasti, kun häiriintynyt syöminen alkaa sanella liiaksi omia valintoja. Syömishäiriön hälytysmerkkejä ei aina itse huomaa tai niitä ei halua itselleen myöntää. Tyypillistä on myös se, että ongelman haluaa pitää muilta salassa. Usein läheiset kuitenkin huomaavat oireet ensin. Asiasta keskusteleminen ystävän tai läheisen kanssa voi tuntua haastavalta, mutta keskustelu voi aikaansaada valtavan helpotuksen tunteen. Aina ei sopivaa keskustelukumppania ole. Tällöin voi – ja kannattaa – hakeutua syömishäiriöitä hoitavan asiantuntijan puheille.

Onko syömiseni on häiriintynyt? Tarkkaile näitä viittä oiretta.

1. Mietitkö syömisiäsi jatkuvasti ja pakonomaisesti pitkin päivää?

Mieti, kuinka paljon ajattelet syömisiäsi päivän aikana. Jos huomaat pohdiskelevasi syömisiä jatkuvasti ja käyttäväsi siihen paljon aikaa tahtomattasikin, voi se olla merkki siitä, että syöminen on vallannut ajatuksesi.

2. Vaikuttavatko syömiseen liittyvät päätöksesi arjen valintoihin, harrastuksiisi tai ystävyyssuhteisiisi?

Ole tarkkana, jos huomaat, että syömiseen liittyvät päätökset sävyttävät keskeisesti arjen tilanteita tai vievät tilaa muilta arkeen kuuluvilta asioilta, kuten ystäviltä tai harrastuksilta. Syömisestä tai syömättömyydestä tulee helposti ja salakavalasti elämän keskipiste, joka alkaa määritellä arjen valintoja.

3. Leimaako syömistäsi mustavalkoinen ajattelu?

Tarkastele minkälaisia syömiseen liittyvät ajatuksesi ovat. Jos syömistä leimaavat mustavalkoinen ajattelu, ehdoton jako kiellettyyn tai sallittuun, kireät säännöt ja joustamattomat vaatimukset, saattaa se kieliä häiriöstä.

4. Riistäytyykö syömisesi vähän väliä käsistä?

Syytä huoleen on, jos syömiset riistäytyvät käsistä vähän väliä ja ajaudut ahmimaan ruokaa hallitsemattomasti. Ahmimiseen liittyy tunne siitä, että syömiseen liittyvä hallinta pettää. Kuka tahansa ahmii joskus, mutta jos sitä tapahtuu usein ja toistuvasti, on se merkki ongelmasta.

5. Onko painossasi tapahtunut muutoksia suuntaan tai toiseen?

Viimeistään silloin, kun syömisen häiriö näkyy käytännössä muutoksina painossa – suuntaan tai toiseen – on syytä pysähtyä miettimään, onko oma syöminen terveellä pohjalla.

Missä vaiheessa häiriintynyt syöminen täyttää syömishäiriön tunnusmerkit?

Syömishäiriö on melko tavallinen sairaus. Suomalaisnaisista 5-7 % sairastuu johonkin syömishäiriöön ennen 30. ikävuottaan (lähde: Käypä Hoito -suositus). Vaikka valtaosa sairastuneista onkin tyttöjä ja naisia, sairastuneista noin kymmenesosa on arviolta miehiä. Miesten syömishäiriöt ovat ilmiasultaan hieman erilaisia kuin naisten.

Häiriintyneen syömisen ei tarvitse täyttää syömishäiriön diagnostisia kriteerejä häiritäkseen merkittävästi elämää. Kirjassa ”Olen juuri syönyt” (Duodecim 2008) on hyvä määritelmä sille, missä vaiheessa häiriintyneestä syömisestä tulee syömishäiriö:

”Oireesta muodostuu häiriö, kun se toistuu siinä määrin, että se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä selvästi haitata arkista toimintakykyä (ihmissuhteita, koulua, työntekoa, harrastuksia) tai fyysistä terveyttä. Häiriössä syöminen tai syömättömyys nousee elämän pääsisällöksi tavalla, joka alkaa sotkea normaalia arkea. Elämä kiertyy oireilun ympärille ja oireet alkavat sanella valintojen tekemistä” .

Syömishäiriön eri muodot

Tavallisesti syömishäiriöt jaotellaan laihuushäiriöön, bulimiaan ja ahmintahäiriöön. Tyypillisin syömishäiriö on kuitenkin epätyypillinen syömishäiriö, jossa ei täyty aivan kaikki diagnostiset kriteerit. Lisäksi puhutaan paljon ortoreksiasta, joka on pakonomainen tarve syödä terveellisesti, mikä saattaa lopulta johtaa syömishäiriöön.

Laihuushäiriön eli anoreksian tunnistaa parhaiten mm. laihtumisesta alipainon puolelle, ja siitä, että painon lasku on aiheutettu itse laihduttamalla. Sairastuneen syöminen on rajoitettua, ruokalajit jaetaan joko kiellettyihin tai sallittuihin ja sairastunut pyrkii välttämään epäterveellisiä tai ”lihottavia” ruokia. Ruokaan, syömiseen ja liikuntaan liittyy jyrkkiä sääntöjä ja pakottavia rituaaleja, joista ei voi joustaa. Liikunta on usein pakonomaista ja kehonkuvaan liittyy tyypillisesti vääristymää (itsen kokeminen lihavaksi vaikka se ei pitäisi paikkaansa). Lihomisen pelko on kohtuuton ja laihduttamisen tarve pakonomainen. Alipaino ja nälkiintyminen aiheuttavat monesti kuukautisten loppumisen – tai nuorella ne jäävät tulematta kokonaan.

Ahmimishäiriön eli bulimian tunnistaa parhaiten toistuvista hallitsemattomista ahmimiskohtauksista, joita sairastunut yrittää kaikin keinoin ”nollata”. Koska sairastuneella on kohtuuton lihomisen pelko, ruoan ”lihottava” vaikutus yritetään kompensoida esimerkiksi itse aiheutetun oksentamisen, ajoittaisen syömättömyyden tai ulostuslääkkeiden väärinkäytön avulla. Myös ahmimishäiriöön liittyy vääristynyttä kehonkuvaa ja kielteinen käsitys itsestä. Omaan ulkonäköön ja painoon liittyy voimakasta ahdistusta ja häpeää.

Ahmintahäiriön eli BEDin (Binge Eating Disorder) tunnistaa toistuvista kohtauksittaisista ahmintakohtauksista, joita kuvastaa suurten ruokamäärien syöminen lyhyessä ajassa ja tunne siitä, ettei pysty hallitsemaan tai keskeyttämään syömisiään. Tämänkaltaisen hillittömän syömisen jälkeen sairastunut kokee voimakasta ahdistuneisuutta, itseinhoa, syyllisyyttä ja pettymystä. BED poikkeaa bulimiasta siinä, että sairastunut ei pyri aktiivisesti ”nollaamaan” ahmimiskohtauksen aikana syötyjä ruokia.

Milloin kannattaa hakea apua?

Syömishäiriöön sairastunut yleensä häpeää käsistä karannutta ongelmaansa ja pyrkii pitämään sen salassa muilta. Oireet ovat häpeään verhoiltu, vaiettu ongelma, jonka olemassaoloa ei ole helppo myöntää. Avun hakeminen ajoissa kuitenkin kannattaa, sillä syömishäiriöt ovat psykiatrisista häiriöistä vaarallisimpia (moninkertainen kuolemanriski). Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi syömishäiriötä, siihen kannattaa hakea apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä varhaisemmin häiriöön hakee hoitoa, sitä nopeammin ja todennäköisemmin siitä toipuu kokonaan. Varhainen puuttuminen on aina helpompaa kuin pitkään kestäneen syömishäiriön hoitaminen. Toisaalta, koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua – aina on toivoa. Heti kun epäilys mahdollisesta syömishäiriöstä on herännyt, on tärkeää ottaa asia puheeksi. Jo pienikin puuttuminen saattaa normalisoida tilannetta ja auttaa sairastunutta. Avun hakeminen kannattaa aina.

Miten syömishäiriöitä hoidetaan?

Syömishäiriö on häiriö omassa ajattelumallissa, joten sen hoito edellyttää mielenterveyden ammattilaisen apua. Hoitavana tahona voi olla syömishäiriöihin erikoistunut psykologi, lääkäri, esimerkiksi psykiatri, tai psykoterapeutti. Hoitoon voi osallistua myös ravitsemusterapeutti sekä fysio- tai toimintaterapeutti. Hoitomuoto vaihtelee syömishäiriöoireiden vakavuudesta ja kestosta riippuen. Tyypillisesti hoito voidaan toteuttaa yksittäisinä tai hoitosarjana tapahtuvina vastaanottoina. Joskus tarvitaan sairaalahoitoa, jolloin hoitoon tarvitaan lääkärin lähete. Hoitoon on tarjolla myös tuki- ja keskusteluryhmiä. Tutkimusten mukaan mitä varhaisemmin ja aktiivisemmin syömishäiriötä hoidetaan, sitä parempi ennuste ja lyhyempi sairastamisaika.

Vaikka häiriintynyt syöminen on vain syömishäiriön ilmiasu ja kyse on useimmiten paljon laajemmista ongelmista kuin vain häiriintynyt syöminen, on toipumisen edellytys kuitenkin säännöllinen syöminen. Lisäksi syömishäiriöön liittyviä ja sitä ylläpitäviä noidankehiä ja ajatusansoja tulee muokata terveemmiksi ja toipumista tukeviksi. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin. Kokenut mielenterveyden ammattilainen osaa auttaa asian työstämisessä. Syömishäiriöoireista luopumiseen saattaa myös liittyä ristiriitaisia tunteita, jotka saattavat olla toipumisen tiellä. Niistä on tärkeä puhua ääneen. On hyvä tiedostaa, että toipumiseen tarvitaan usein aikaa ja kärsivällisyyttä. Sitkeä työskenteleminen syömishäiriön selättämiseksi kannattaa, sillä syömishäiriöstä on mahdollista toipua kokonaan. Kärsivällisyys auttaa jaksamaan vaikka välillä on vaikeaa.

Mistä ja miten apua saa?

Syömishäiriöihin erikoistuneiden ammattilaisten palveluja on tarjolla niin julkisen kuin yksityisenkin terveydenhuollon kautta. Julkinen terveydenhuolto on yksityistä edullisempaa. Yksityisen puolen etuna on nopea pääsy hoitoon sekä vapaus valita aika ja hoitava ammattilainen.

Jos haluat hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon, hakeudu oppilaitoksen terveydenhoitajalle tai soita paikkakuntasi terveyskeskukseen ja varaa aika lääkärille. Hyödyllistä tietoa löydät myös Syömishäiriöliiton SYLIn kotisivuilta.

HYKSin tarjoaa HUS:n kokeneiden syömishäiriöihin erikoistuneiden ammattilaisten palveluja yksityisesti. Vastaanotolle voit varata ajan suoraan ilman lähetettä joko nettiajanvarauksen kautta tai asiakaspalvelun kautta arkisin 9-15 puhelinnumerosta 010 328 1900. Vastaanotot pidetään pääsääntöisesti HUS:n Psykiatriakeskuksessa Helsingin Töölössä. Tutustu asiantuntijoihimme.