Sepelvaltimon pallolaajennus eli angioplastia

Sepelvaltimotaudin hoidossa riskitekijöihin puuttuminen ja lääkehoito ovat ensisijaisia. Lääkehoidolla voidaan vähentää oireita, pienentää sydäninfarktin riskiä ja parantaa taudin ennustetta.

Milloin pallolaajennus on tarpeen?

Pallolaajennusta tarvitaan, jos sepelvaltimotaudit ahtaumista johtuvat oireet ovat lääkehoidosta huolimatta hankalia. Toimenpiteitä tarvitaan myös vähäoireisilla potilailla, jos hankalia ahtaumia todetaan sepelvaltimoiden tyviosissa. Hoitomuotona voi olla myös ohitusleikkaus. Hoitomuodon valinta riippuu ahtaumien sijainnista, lukumäärästä ja vaikeusasteesta. Toimenpiteen jälkeen tarvitaan aina myös lääkitystä.

Pallolaajennus tehdään usein varjoainekuvauksen yhteydessä samalla kertaa.

Toisinaan on tarpeen pohtia eri vaihtoehtoja pitempään, jolloin toimenpiteet tehdään myöhemmin.

Toimenpiteen toteutus

Pallolaajennus muistuttaa sepelvaltimoiden varjoainetutkimusta. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa joko ranne- tai reisivaltimon kautta, eli potilas on hereillä toimenpiteen aikana.

Lääkäri ohjaa ohuen katetrin verisuonsuonta pitkin sepelvaltimon suulle. Katerin kulkua seurataan röngenläpivalaisun avulla. Katetrin päässä oleva pallo laajennetaan ahtauman kohdalla. Usein laajennettuun kohtaan asetetaan tukiverkko eli stentti. Stentin tarkoituksena on estää laajennetun suonen uudelleen ahtautuminen. Toimenpiteen jälkeen verisuonen sisäkalvo kasvaa suojaamaan stenttiä muutamassa kuukaudessa. Tänä aikana käytetään tehokasta veren hyytymistä estävää lääkitystä.

Toimenpiteen kesto

Toimenpiteen kesto vaihtelee ahtaumien määrästä ja ominaisuuksista riippuen puolesta tunnista kahteen tuntiin. Pallolaajennuksen jälkeen potilasta seurataan vuodelevossa 2-6 tunnin ajan. Kotiutus tapahtuu yksinkertaisimmissa tapauksissa jo samana päivänä.

Pallolaajennuksen riskit ja hoitotulokset

Pallolaajennuksen hoitotulokset ovat hyviä. Alle 5 %:lle potilaista toimenpide joudutaan uusimaan stentin uudelleen ahtautumisen vuoksi. Tarvittaessa voidaan tehdä myös ohitusleikkaus, jos uusi pallolaajennus ei ole mahdollinen. Suonen uudelleen ahtautumista voidaan vähentää käyttämällä lääkeaineella päällystettyjä stenttejä tai käsittelemällä suonta lääkeainetta vapauttavalla pallolla.

Pallolaajennukseen voi liittyä samanlaisia punktioreitteihin liittyviä komplikaatioita kuin angiografiassa. Toimenpiteen aikana käytetään veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, jotka lisäävät jonkin verran vuotoriskiä.

Suonen repeytyminen pallolaajennuksen yhteydessä on harvinaista, ja yleensä on hoidettavissa päällystetyllä stentillä tai leikkauksella. Stenttitromboosi eli metalliverkon tukkeutuminen verihyytymän seurauksena on vakava komplikaatio, joka liittyy tavallisimmin veren hyytymistä estävän lääkityksen lopettamiseen tai keskeyttämiseen liian varhain. Stenttitromboosin riski on alle 1 % ensimmäisen vuoden aikana toimenpiteen jälkeen

Jälkihoito

Toimenpiteen jälkeen on vältettävä pistoskohdan rasittamista noin viikon ajan. Magneettikuvausta ei suositella tehtäväksi kahteen kuukauteen stenttauksen jälkeen. Myöhemmin kuvaukselle ei ole estettä. Stentti ei näy lentokentän turvatarkastuksessa eikä siitä tarvitse erikseen mainita.

Varaa aika toimenpiteeseen tai kysy lisää asiakaspalvelusta.

Lisää aiheesta:

HUS:n video sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus