Elastografia maksakirroosin diagnostiikassa

Elastografiaa käytetään maksan tutkimisessa
Elastografia on nopea ja kivuton menetelmä maksan tutkimiseen.

Elastografia on ultraääneen perustuva menetelmä,  jolla tutkitaan sidekudoksen määrää maksassa.

Sidekudoksen määrä on paras yksittäinen ennustava tekijä, kun selvitetään, onko potilaalla kehittynyt pitkälle edennyt maksasairaus. Elastografialla voidaan selvittää, onko potilaan maksasairaus edennyt jo kirroosiin.

Elastografia on jo laajalti korvannut koepalan oton maksasairauksien diagnostiikassa.

Maksakirroosin taustalla voi
olla erilaisia sairauksia
 

Maksakirroosin syynä voi olla erilaisia maksasairauksia. Taustalla voi olla runsas alkoholinkäyttö tai syynä voi olla ei-alkoholiperäinen  rasvamaksa (NAFLD).  

Maksasairaus voi syntyä myös virusinfektion seurauksena, jolloin sairautta kutsutaan hepatiitiksi. Taustalla voi olla myös autoimmuunisairaus eli elimistön omat puolustusmekanismit toimivat maksaa tai sappiteitä vastaan. Joskus maksasairauden syynä voivat olla lääkkeet tai luontaistuotteet. 

Kun verikokeissa todetaan kohonneet maksa-arvot, niiden syy pitää aina selvittää. Elastografia on helppo tapa joko varmistaa, että maksa on hyvässä kunnossa tai toisaalta todeta jo mahdollisesti pitkälle edennyt maksasairaus.   

Elastografia-menetelmä on Suomessa käytössä useimmissa keskus- ja yliopistosairaaloissa. 

 
Miten elastografia-tutkimus
tehdään?
  

Elastografia-tutkimus on kajoamaton ja kivuton sekä nopea, kestoltaan  5-10 minuuttia. Se tehdään poliklinikkakäynnin yhteydessä.

Ultraäänianturi asetetaan ihon pinnalle oikeanpuoleisten kylkiluiden kohdalle, josta ultaääni-impulssi viedään maksaan. 

Ennen tutkimusta tulee olla kaksi tuntia paastolla, muutoin tutkimukseen ei tarvitse erikseen valmistautua.