Kaularanka on paljon vartijana. Osana selkärankaa se muodostaa luisen suojan selkäydinkanavasta muualle elimistöön johtavalle hermotukselle. Kaularanka kannattelee myös päätä ja mahdollistaa pään kierto- ja kääntöliikkeet. Näiden tärkeiden tehtäviensä takia kaularangasta johtuvien ongelmien tutkimus ja hoito vaatii hermoston sairauksiin erikoistuneen asiantuntijan, kuten neurokirurgin, erikoisosaamista.
Kaularangassa voi olla kulumaa, tulehduksia, välilevyjen ongelmia, kasvaimia ja vammoista aiheutuvia vaivoja. Hyvin yleinen on ongelma on lihasjännityksestä johtuvat kaulan alueen kivut ja säryt.
Lihaskivut
Niskan äkillinen lihaskipu eli torticollis ilmenee tyypillisesti aamulla herätessä, mahdollisesti huonon nukkumisasennon seurauksena. Pään kääntämisen estävä niskakipu voi ulottua myös lapojen seutuun. Mikäli kipuun ei liity vammaa eikä yläraajojen säteilyoireita (pistelyä, puutumista tai lihasheikkoutta), menee ongelma yleensä ohi muutamassa päivässä. Tulehduskipulääkkeet saattavat helpottaa ongelmaa jonkin verran. Myös varovaisesta manuaalisesta niskan venytyksestä voi olla apua.
Joskus voimakas lihaskipu pitkittyy, jonka seurauksena pää kääntyy vinoon ja pää nykii toiselle sivuille. Vaikeita tapauksia voidaan hoitaa botuliini-lääkepistoksilla, joilla voidaan lamaannuttaa liian aktiivisia lihaksia.
Kaularangan kuluma
Kaularangan kuluma tarkoittaa nikamien ja niiden välilevyjen rappeutumista ja madaltumista. Kulumamuutoksia ilmenee kaikilla iän myötä. Tämä johtaa nikamien välisten nivelten liikkuvuuden vähenemiseen ja selkäydinkanavasta lähtevien hermojuurten aukkojen ahtautumiseen. Tyypillisiä kulumaoireita ovat kaulan ja niskan liikkeiden jäykkyyttä, rajoitukset ja kivut. Kivuista aiheutuva lihasten jännitys lisää puolestaan kipua. Liikuteltaessa niskasta saattaa myös kuulua rutinaa. Kuluman johdosta ahtautuvat hermojuurten aukot saattavat puristaa yläraajoihin ja käsiin kulkevaa hermotusta, joka tuntuu pistelynä ja puutumisena sekä joskus myös tunnottomuutena tai alueen lihasten heikkoutena.
Kaularangan kuluman tutkiminen
Kaularangan kuluman toteamiseksi riittää usein potilaan oma kuvaus oireistaan sekä lääkärin suorittama kaularangan alueen tutkimus. Röntgenkuvaus ei yleensä ole tarpeellinen ellei ole erityistä syytä epäillä esimerkiksi tulehdusta tai kasvainta. Vaikka lähes kaikilla yli 60-vuotiaista näkyy kaularangan röntgenkuvassa rappeumamuutoksia, ei läheskään kaikilla ei ole oireita. Tarkemmat hermorata- tai kuvantamistutkimukset voivat olla aiheellisia, jos potilaalla on selviä säteily- tai muita hermoärsytyksen oireita.
Kaularangan kuluman hoito
Kulumapotilaan on tärkeää löytää hyvät työ- ja lepoasennot. Asentojen lisäksi kaularangan ongelmiin erikoistunut fysioterapeutti osaa tehdä myös niskan venyttelyyn ja voimisteluun sopivia ohjelmia. Lihasjännitystä voidaan vähentää lämpöhoidoilla ja kevyellä hieronnalla. Kipuoireisiin auttaa myös tulehduskipulääkkeet. Hermojen puristusoireita voidaan lievittää tukikauluksilla. Vaikeammissa tapauksissa juuriaukkoa voidaan vapauttavaa leikkauksella.
Kaularangan välilevytyrä
Kaularangan välilevytyrä on tila, jossa nikamien välilevyn sisus pullistuu selkäydinkanavaan aiheuttaen selkäydinhermojen ärtymisestä johtuvan kovan kivun. Kipu tuntuu kaulan alueella niskassa ja hartioissa säteillen toiseen yläraajaan ja mahdollisesti sormiin asti. Kipu voi voimistua vähitellen tai ilmetä nopeasti. Voimakkaiden oireiden ilmetessä on hyvä hakeutua lääkäriin tutkimuksiin. Vaiva paranee usein itsekseen viikkojen tai muutaman kuukauden sisällä. Kipuihin voi olla tarpeellista käyttää riittävän voimakkaita kipulääkkeitä. Jos käsissä tai yläraajoissa ilmenee selvää lihasheikkoutta on syytä hakeutua pikaisesti lääkärin tutkimuksiin mahdollisen leikkaushoidon tarpeen arvioon. Myös sietämättömän kivun vuoksi on joskus turvauduttava leikkaushoitoon.
Kaularangan vammat
Niin kutsuttu piiskanisku eli whiplash-vamma syntyy tyypillisesti liikenteen peräänajossa kun pää heilahtaa piiskamaisesti nopeasti ääriasennosta toiseen. Vammasta syntyvä niskakipu, saattaa ilmetä vasta joitakin tunteja onnettomuuden jälkeen. Lisäksi voi olla päänsärkyä ja särkyä rintarangan alueella ja lapojen välissä. Jos vamma on lievä, se ei vaadi hoitoa, mutta niskan tukeminen muutamaksi päiväksi erityisellä kaulurilla voi tuntua helpottavalta. Joskus vammasta tulee pitkäaikainen kiputila, jota pyritään helpottamaan kipulääkkein, tukikauluksin ja fysioterapialla.
Milloin tutkimuksiin?
Mikäli kaularangan kipuun liittyy kuumetta, väsymystä tai huonovointisuutta, on syytä hakeutua hoitoon. Myös kaularangan vammat on hyvä tarkastuttaa lääkärillä. Jos vammaan liittyy pistelyä tai puutumista ylä- tai alaraajoissa tai kyvyttömyyttä liikuttaa jotakin kehon osaa, on kaularankaa varottava liikuttamasta ja tutkimuksiin siirryttävä välittömästi.
Ilman ulkoista vammaa syntyneet kaularangan kipu- tai käsien puutumis- tai pistelyoireet katoavat usein itsestään muutamien viikkojen tai kuukausien aikana. Kipujen tai säteilyoireiden pitkittyessä tai voimistuessa on kuitenkin syytä hakeutua lääkärin tutkimukseen.
Tutkimuksiin tai hoitoon – miten toimin?
Jos haluat selvittää oireidesi syyn ja sopivan hoidon, varaa aika kaularankaongelmiin erikoistuneen neurokirurgin vastaanotolle. Ortonissa kaularankaongelmia tutkivat ja hoitavat
mm. neurokirurgit Mika Niemelä ja Kimmo Lönnrot.
Kysy lisää asiakaspalvelusta 09 4748 2705, tai varaa aika nettiajanvarauksen kautta www.orton.fi/ajanvaraus
Lue lisää tietoa kaularankaleikkauksesta.