Katkokävely ja alaraajan kriittinen verenkiertohäiriö

Katkokävelyllä (klaudikaatio, claudicatio intermittens) tarkoitetaan alaraajassa kävelyn aiheuttamaa kipua, joka helpottaa seisahtuessa ja ilmenee taas liikkeelle lähdettyä. Kävelijä joutuu pysähtelemään muutaman sadan metrin tai pitemmälle edenneen taudin kanssa muutaman kymmenen metrin välein muutamaksi minuutiksi. Kipu tuntuu usein pohkeessa, mutta voi tuntua myös jalan muissa lihaksissa. Jalassa voi olla myös väsymisen ja puutuneisuuden tunnetta.

Katkokävely on yleensä varttuneiden ihmisten ongelma. Yli 60-vuotiailla sitä esiintyy n. 5% miehistä ja 2,5 % naisista. 65-75-vuotiaista arvellaan 20% olevan valtimonkovettumatautia, mutta vain joka neljännellä ilmenee taudista johtuvia oireita.

Katkokävelyn syyt

Katkokävelyssä jalan lihas ei saa rasituksessa (kävelyssä) riittävästi hapekasta verta valtimotukosten tai -ahtaumien vuoksi. Hapenpuute tuntuu kipuna. Verenkiertohäiriön taustalla on usein valtimokovettumatauti.

Katkokävelyssä ahtaumat sijaitsevat yleensä isoissa valtimoissa lantion tai reiden alueella. Diabetesta sairastavilla ahtaumia aiheuttavat suonimuutokset esiintyvät usein myös säären valtimoissa.

Joka neljännellä valtimokovettumatautia sairastavasta verenkiertohäiriö pahenee vuosien mittaan alaraajan elinkelpoisuutta uhkaavaksi verenkiertohäiriöksi, jota kutsutaan kriittiseksi alaraajaiskemiaksi (iskemia=hapenpuute). Näillä potilailla ei läheskään aina esiinny katkokävelyn oireita ennen kriittistä iskemiaa. Vanhuksilla, jotka liikkuvat vähän ja pääasiallisesti vain sisätiloissa, alaraajojen päivittäinen rasitus voi olla niin pientä, etteivät he koe katkokävelyä. Ensimmäinen oire kroonisesta alaraajaiskemiasta voi olla öisin alkava leposärky tai pienen kolhaisun jälkeen syntynyt alaraajan ihorikko, joka ei parane.

Kriittinen alaraajaiskemia vaatii kiireellisiä verisuonikirurgisia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Oireisiin kuuluu jatkuva lepotilassakin tuntuva särky, huonosti paraneva jalan haavauma tai jalan kuolio.

Katkokävelyn tutkiminen

Katkokävelyn tutkimiseksi tulee hakeutua verisuonikirurgin vastaanotolle. Ahtaumat ja mahdolliset tukokset voidaan paikantaa kivuttomasti ja tarkasti ultraääni- tai magneettitutkimuksella. Hoitajan tekemä jalan verenpainemittaus (ABI-mittaus) pyritään varaamaan tehtäväksi samalla kertaa vastaanottokäynnin yhteydessä. Tutkimusten perusteella valitaan potilaalle sopivin hoito.

Katkokävelyn hoito

Lääkehoito on ensiarvoisen tärkeää, sillä katkokävelypotilaiden muissakin valtimoissa on suurella todennäköisyydellä muutoksia. Hoitoon kuuluu kolesterolin, verenpaineen ja mahdollisen sokeritaudin hyvä hoito sekä veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys. Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta (kävely kivusta huolimatta) ovat tärkeä osa hoitoa.

Potilaalla jo ilmennyttä katkokävelyä ei yleensä voida poistaa lääkehoidolla vaan yleinen hoitomuoto on verisuoniteitse tehtävä, ahtaumaa laajentava pallolaajennus. Lantiovaltimoissa käytetään pallolaajennuksen lisäksi usein nk. stenttiä, joka on ahtaumaa laajentava ja suonta auki pysymään auttava metallinen tukiverkko. Pitkän tukoksen hoitona on alaraajavaltimon ohitusleikkaus.

Tutkimuksiin tai hoitoon – miten toimin?

Jos haluat selvittää oireittesi syyn ja sopivan hoidon, varaa aika alaraajojen verenkiertohäiriöihin erikoistuneen verisuonikirurgin vastaa­no­tolle ottamalla yhteyttä asiakas­pal­veluumme puh. 010 328 1900 (ma-pe 9-15) tai jättämällä meille ajanvaraus- tai yhteydenottopyynnön verkkosivujen kautta.

Tietoa verisuonikirurgian hoitopalveluistamme saat tästä.

Lisätietoa katkokävelystä löydät Terveyskylän Verisuonitalosta. Terveyskylä on asiantuntijoiden ja potilaiden yhdessä kehittämä avoin erikoissairaanhoidon verkkopalvelu.